• Eläke on ansaittua omaisuutta, ei sosiaaliavustusta. Suomalainen työeläke on viivästettyä palkkaa. Sitä on säästetty työnteon ohessa vuosikymmeniä sillä lupauksella, että näin vanhuuden toimeentulo ja kohtuullinen kulutustaso on turvattu. Kun indeksejä leikataan, valtio rikkoo tämän yhteiskunnallisen sopimuksen yksipuolisesti. Kyseessä on perustuslaillisen omaisuudensuojan murtaminen teknokraattisilla kikkailuilla lainsäätäjän toimesta. Mikäli eläkejärjestelmän lupaukset petetään, ja yhä useampi eläkeläinen putoaa köyhyyteen, murenee luottamus koko suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Ilkka Kantola.

Arviointineuvoston laskelmissa prosentti on vain numero, mutta eläkeläisen kukkarossa se on pois ruuasta, lämmityksestä ja välttämättömistä lääkkeistä. Jo nyt moni pienituloinen eläkeläinen elää jatkuvassa taloudellisessa ahdingossa. Samaan aikaan kun hallitus korottaa arvonlisäveroa ja lääkekustannukset nousevat, arviointineuvosto ehdottaa tulojen leikkaamista. Tämä on moraalitonta politiikkaa, joka ajaa ikäihmiset hakemaan toimeentulotukea – säästö yhdestä taskusta on lisämeno toisessa.

• Neuvosto perustelee toimiaan "sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella". Tämä on vaarallista ja harhaanjohtavaa puhetta. Eläkeläiset eivät ole syyllisiä julkiseen velkaan tai talouden rakenteellisiin ongelmiin. He ovat suurin vapaaehtoistyön ja epävirallisen omaishoidon resurssi, joka säästää kunnilta ja hyvinvointialueilta miljardeja vuosittain. On röyhkeää vaatia lisää uhrauksia ryhmältä, joka on jo oman osansa tehnyt, ja edelleen osallistuu hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon jatkaa Ilkka Kantola.

Talous korjataan kasvulla, ei kurjistamisella

Jos valtio haluaa korjata taloutensa, sen on keskityttävä työllisyyteen, investointeihin ja talouskasvuun – ei säästämiseen niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta puolustautua työmarkkinoilla. Suomen eläkerahastoissa on satoja miljardeja euroja. Talouspolitiikan tulisi keskittyä näiden varojen viisaaseen hallinnointiin ja talouskasvun luomiseen sen sijaan, että eläkeläisten ostovoima romutetaan.

Eläkkeensaajien Keskusliitto vaatii:

1. Eläkkeiden ja niiden Indeksisuojan koskemattomuutta: Eläkkeiden ostovoimaa ei saa murentaa poliittisilla päätöksillä.

2. Arvostusta tehdylle työlle: Eläkkeitä on kohdeltava ansaittuna omaisuutena.

3. Inhimillisyyttä talouskeskusteluun: Talouspolitiikkaa ei voi tehdä pelkästään Excel-taulukoiden ehdoilla, vaan sen on turvattava arvokas vanhuus kaikille.

Talouspolitiikan arviointineuvoston on aika palata takaisin todellisuuteen. Eläkeläiset eivät ole kansakunnan taakka, vaan sen kivijalka. Tämän kivijalan murentaminen on lopetettava välittömästi.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Lisätietoja tarvittaessa:

Ilkka Kantola, puheenjohtaja 050 5122173

ilkkakantola57@gmail.com

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on Suomen tunnetuin eläkejärjestö ja eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo reippaasti yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi. Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi

Eläkeläisjärjestön Timo Nurmio tyrmistyi valmisteilla olevasta lakimuutoksesta. Turun Sanomissa tänään julkaistu uutinen löytyy alla olevan linkin takaa.

”Oma sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen puolestaan ovat yleisimmät ikääntymiseen liittyvät pelot. Enemmistö 55–84-vuotiaista kertoi pelkäävänsä myös sitä, ettei sosiaali- ja terveyspalveluja saa riittävän nopeasti niitä tarvitessaan tai että läheinen sairastuu”, toteaa Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.                                 LUE TUTKIMUKSESTA LISÄÄ TÄSTÄ

Asumistuen menojen hillintää pohdittaessa on muistettava se, että varsin moni tuensaaja saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea, josta on vastoin sen perustarkoitusta tullut monelle pidempiaikainen tukimuoto. Kaikkia asumistukeen tehtäviä muutoksia harkittaessa on huomioitava niiden vaikutukset toimeentulotuen tarpeeseen. On järjetöntä tehdä muutoksia, jos mahdolliset säästöt valuvat suurelta osin toimeentulotuella korvattaviksi.   Katso koko uutinen tästä

o ennen maan hallituksen puoliväliriihtä oli tihkunut tietoja mahdollisista ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. Vaadimme tuolloin tasapuolisuutta veropäätöksiin. Muistutimme, että palkkatulojen lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot. Lisäksi vetosimme asiassa erikseen myös pääministeri Petteri Orpoon.

• No, miten kävi? Hallitus päätti ensi vuonna voimaan tulevista miltei miljardin euron kevennyksistä palkkaveroihin ja jätti eläkkeensaajat käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään. Vaatimuksemme siitä, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla, jätettiin kylmän viileästi huomioimatta – ”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”. Tämä on maan hallituksen viesti Suomen eläkkeensaajille, toiminnanjohtaja Kokko toteaa.

Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verot kevenevät 500 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Vuoden 2027 alusta kevennys kasvaa 650 miljoonaan euroon. Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla. Pienituloiselta syö ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto veronkevennyksen käytännössä kokonaan. Edellisten päälle lykättiin vielä noin 830 miljoonaa euroa alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa.

• Vielä viime syksynä valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että veronkevennyksiin ei ole varaa. Nyt sitä rahaa sitten löytyikin valtavat summat. Näin maalaispoikana sitä miettii, mitä kaikkea muuta hyvää noilla rahoilla olisi voitu saada hyvinvointivaltion nimeltään Suomi kehittämiseen, Timo Kokko jatkaa.

Oma mielenkiintoinen lukunsa on hallituksen päätös alentaa keskimmäistä arvon­lisäverokantaa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Valtion taloudellisen tutkimus­keskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin alv:n korotukset. Alv:n alennus menee usein yritysten katteisiin hinnan alennusten sijaan.

• Tässä tulee tasan tarkkaan käymään näin ja uskallan väittää, että alvin alennus ei tule näkymään hinnoissa sentin vertaa. Alennus tulee kääntymään yritystueksi kuluttajille suuntautuvan hyödyn sijaan. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata ennen seuraavia eduskuntavaaleja (2027) ilmestyviä tutkimuksia siitä, miten meni ja toteutuivatko hallituksen tavoitteet verojen kevennyksissä. Soppiihan tuota eppäillä, päättää Timo Kokko.

Tutustu Kokon blogiin klikkaamalla tästä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Timo Kokko

toiminnanjohtaja

timo.kokko@ekl.fi

050 441 3830

Eläkepoliittista keskustelua on maassamme jo vuoden ajan värittänyt maan hallituksen lokakuussa 2023  työmarkkinajärjestöille antama toimeksianto neuvotella Suomen seuraava eläkeuudistus. Tavoitteena on neuvotella uudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa (0,4 prosenttiyksikköä) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Asian johdosta on eläkkeistä ja eläkkeensaajista tullut kestopuheenaihe yhteiskuntaan. Valitettavan monissa puheenvuoroissa on niin sanotut suuret ikäluokat leimattu kylmäkiskoisiksi oman edun tavoittelijoiksi, joita ei nuorempien sukupolvien hyvinvointi kiinnosta.

LUE KOKO ARTIKKELI  LIITTEESTÄ

Suomen terveydenhuollon alennustila on jatkunut jo kauan ja syöksy näyttää vain pahenevan. Karuun tilanteeseen saatiin taas vahvistusta Helsingin Sanomien kyselystä, jonka mukaan peräti 80 prosenttia maamme osastonhoitajista kertoi terveydenhuoltomme ajautuneen kriisiin (HS 9.6.). ....Suomen Apteekkariliiton apteekeille suunnatun kyselyn mukaan taas yhä useamman reseptit jäävät uusimatta ja vakavatkin sairaudet hoitamatta, koska lääkäriin ei pääse.

EKL:n tänä keväänä Innolinkillä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. ....

Eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien kymmenien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan, joten leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus ampuu omaan jalkaansa kasvavien julkisen sektorin kustannusten muodossa. Vetoamme, että tehty leikkauspäätös otetaan budjettiriihessä vielä uudelleen käsittelyyn.

1.4.2024 päättyneeseen Uusi Eläkkeensaajalaulu -kilpailuun lähetettiin 25 laulua. Voittaja julkistettiin EKL:n Kulttuuripäivillä Hämeenlinnan Aulangolla 6.6.2024. Rahapalkinnon lisäksi kilpailun voittajalle Sauli Alapirjelälle myönnettiin tämänvuotinen EKL:n Kulttuuriteko -palkinto.

§  Edellisen Eläkkeensaajalaulun julkaisusta on jo yli 50 vuotta. Uuden Eläkkeensaajalaulun tarkoituksena on tarjota uusille eläkkeensaajasukupolville samaistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Laulun tavoitteena on kuvata tämän päivän eläkkeensaajan tuntemuksia eläkkeellä olosta, kertoi Kulttuuripäivillä puhunut EKL:n puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta.

Kilpailun tuomariston perusteluissa todettiin, että Varttuneiden ruuhkavuodet toimii hyvin yhteislauluna, myös ilman säestystä laulettuna. Kappaleessa on tarttuva sävelkulku ja se on taattua korvamatoainesta. Lyriikka on oivaltavaa, siinä on riittävästi toistoa ja sanoihin on helppo samaistua. Kokonaisuutena voittajakappale on sekä positiivinen että humoristinen.

Olen aika sanaton voitostani, koska kilpailun taso oli niin korkea. Voitto tuntuu tietenkin hyvältä, iloitsi kilpailun voittanut Sauli Alipirjelä.

 Olin jo lähettänyt kilpailuun yhden kappaleen, jonka piti jäädä ainoaksi. Kuunneltuani sitä tuumin, että kyllä Eläkkeensaajalaulussa sittenkin pitää olla enemmän svengiä. Uusi sävellys syntyikin melko nopeasti, mutta tekstin viimeistely vaati hieman aikaa, Alipirjelä jatkoi.

Sauli Alapirjelä on lietolainen lastenhoitaja ja laulaja-lauluntekijä. Hän on voittanut useita eri sävellys- ja sanoituskilpailuja.

Voittajakappaleen lisäksi palkittiin kilpailun toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet laulut. Toiseksi sijoittui Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Rauli Nordbergin sanoittama Oloneuvoshumppa. Kolmannelle sijalle tuli Iiro Lempinen kappaleellaan Eläkkeellä olo on sitten rattoisaa.

Eläkeläiset maksavat eläkkeestään jo muutenkin korkeampaa veroa, kun vastaavaa työtuloa saava palkansaaja. Hallitus käytännössä pistää päätöksellään reilut puolet eläkkeensaajistamme maksamaan raippaveroa. Onneksi sentään ne pienimpiä eläkkeitä maksavat tuolta lisäverolta säästettiin.  Katso liite.

Ikäihmisille on järjestetty monipuolista viriketoimintaa esim.Turun Lehmusvalkamassa ja Ruusukorttelissa. Korona-vuosien jälkeen on saatu jo mukavasti ikäihmiset taas liikkeelle. Tarjolla on ollut mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntatarjontaan, kulttuuritapahtumiin, käden taitoihin tai vain toisten ikäihmisten tapaamiseen. Näistä on jokainen voinut löytää oman harrasteensa. Tarjolla on ollut lähellä sijaitseva ja helposti löydettävä paikka, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, pitää kuntoa yllä, löytää vielä eläkeiässä uusia tuttavia, muistella vanhoja aikoja ja saada uusia mieleenpainuvia kokemuksia. Tätä me kaikki tarvitsemme. Kotiin neljän seinän sisään jääminen luo yksinäisyyttä ja sitä kautta vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.

Turussa Lehmusvalkama ja Ruusukortteli ovat tarjonneet mahdollisuuksia osallistua monenlaisiin ja monipuolisiin tapahtumiin. Erilaiset liikuntaryhmät ovat tarjonneet vaihtoehtoja löytää itselle sopiva laji. On se sitten ollut jumppaa, tanssia, uimista tms.

Kulttuurielämyksiä on saanut konserteissa ja myös harrastekerhoissa. Käden taidoista kiinnostuneet ovat voineet yhdessä kokoontua oman neuleensa tai työnsä ääreen ja vaihtaa kuulumisia toisten kanssa.

Ikäihmiset tulee saada toisten joukkoon tapaamaan ystäviä, löytämään uusia ystäviä, liikkumaan. Tämä on parhainta kunnon ja mielen virkeänä pitämistä. Monille tämä toiminta on ainoa vaihtoehto sosiaaliseen kanssakäymiseen!

Turunmaan saaristossa huolestuttavat mm. aikeet lakkauttaa Paraisilla toimiva ”Seniorstugan”, jossa on järjestetty ikäihmisten viriketoimintaa heidän omalla äidinkielellään. Ikäihmiselle saattaa päivittäinen ruokailuhetki olla ainoa tapa kohdata kanssaihmisiä. Nauvossa ei kotihoidon henkilökunta saa enää kuljettaa vanhuksia Furubo -säätiön asumisyksiköstä ruokailemaan läheiseen Grannasin palvelutaloon vaan he jäävät yksinään ruokailemaan omiin huoneisiinsa – pienikin mahdollisuus kommunikointiin jää näin pois! Tällaiset arkipäiväiset virikkeet ovat ikäihmisille äärimmäisen tärkeitä.

 Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen yhteenliittymä, ”Varsinais-Suomen EETU” vastustaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aikomuksia lakkauttaa ikäihmisten viriketoiminta. Lakkautus aiheuttaisi mm. ikäihmisten fyysisen ja henkisen kunnon huonontumista, mikä pidemmällä aikavälillä koituisi yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin nykyisen virikepalvelun ylläpito. Viriketoiminta on ikäihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpidon ja edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä.

 Lisätiedot: Timo Nurmio, puheenjohtaja/Varsinais-Suomen EETU (eläkeläisjärjestöjen yhteistoimielin)

 timo.nurmio@turku.fi

050 553 3120

Pidämme tehtyä esitystä kiristää eläkeläisten verotusta käsittämättömänä. Esityksen irvokkuutta nostaa
vielä se, että nämä parin vuoden normaalia suuremmat korotukset tulevat myös inflaation kautta syötyä.
Eläkkeisiin kohdistuu ensi vuoden alussa toinen perättäinen palkkatuloja suurempi indeksitarkistus ja nyt
Vihreiden mielestä asialle on pakko tehdä jotain. Esityksen mukaan työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin
0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Vero kiristyisi siis
1 125 euroa kuukaudessa ylittävältä osalta. EKL:n Varsinais-Suomen piiri ry tyrmää esityksen, ja kummeksuu
Vihreiden totaalista tietämättömyyttä eläkkeiden ja palkkojen kehityksestä viime vuosikymmenien ajalta.
Eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Työeläkeindeksi
on noussut vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 %. Reaalinen
nousu palkoissa on ollut 38 % ja eläkkeissä noin yhden prosentin.
Suomalaisen eläkkeensaajien mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä
sai eläkettä tuon bruttosumman alle. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan (Ilta-Sanomat 26.10.)
Vihreiden ajama uudistus koskisi vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottuisi noin 80 prosenttiin kaikista
eläkkeensaajistamme.

Ikäystävällisyys nyt -kampanja pyrkii luomaan positiivisempaa mielikuvaa ikääntymisestä. Voit osallistua kampanjaan verkkolomakkeella ja sosiaalisessa mediassa. Lue lisää täältä⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

lue koko uutinen tästä

Myllypuron Eläkkeensaajat ry julkaisivat Korona-ajan Helmi ja Kohti uutta normaalia -kirjat vuosina 2020 ja 2021. Kirjat on nyt luettavissa myös kotisivuillamme .  Kirjat sisältävät tarinoita Korona-aikana mielenvirkistykseksi. Lue kirja 1 "Korona-ajan Helmiä" ja Lue kirja 2 "Kohti uutta normaalia". 

Innostava Julia Nurmi TSL:stä opasti oppilaansa lokakuussa kolmena päivänä Yhdistysavaimen kotisivujen maailmaan. Odotettavissa uusia tuulia piirien kotisivuihin.. Samalla piirit vahvistavat myös alueiden yhdistysten panostusta eri viestimien hyödyntämiseen. 

Hallitus ilmoitti 18.3. linjauksistaan koskien määräaikaisia täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Välittömät toimet kohdennettiin palkansaajille työmatkavähennyksen parantamiseen sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lisätoimia on tulossa ainakin maataloudelle ja kuljetuspuolelle.

• Eläkejärjestöt ovat yhdessä ja erikseen ilmoittaneet pitävänsä päätöstä epäoikeudenmukaisena maamme eläkkeensaajille ja vaatineet hallitukselta myös heille suunnattuja täsmätoimia. Otammekin nyt ilolla vastaan sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen tekemän esityksen ylimääräisestä kansaneläkeindeksin korotuksesta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.    LUE KOKO ARTIKKELI

Hallitus ilmoitti 18.2. keinoista, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Eläkeläisliittojen etujärjestö pitää erittäin epäoikeudenmukaisena päätöstä, jolla hinnan nousu hyvitetään suoraan vain palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Samalla ilmoitettiin suosituksesta, että energian hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja on vuosi vuodelta vähennetty ja se onkin monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin.

- Hallituksen päätöksen jälkeen puhjennut Ukrainan kriisi ja sen tuomat pakotteet ja vastapakotteet tulevat entisestään korottamaan energian ja polttonesteiden hintoja tulevaisuudessa. EETU vaatii hallitusta kehysriihessään miettimään tilannetta uudelleen ja osoittamaan hintojen nousun takia suoria tukimuotoja myös eläkeläisille, sanoo EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta.

Kela-korvausten jättileikkauksesta on luovuttava

Hallitus on leikkaamassa Kela-korvauksista noin 40 prosenttia ensi vuonna. STM valmistelee parhaillaan 64 miljoonan euron leikkausta yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksiin. Asiaan liittyvän lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesällä. Valtio käytti yksityisen sairaanhoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksiin 90 miljoonaa euroa vuonna 2020. Korvauksen tukemana tehtiin maassamme 3,3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä.

- Kelan ilmoittaman arvion mukaan osa Kela-korvauksista kutistuisi lakimuutoksen seurauksena nollaan. Tämä olisi käsittämätön päätös tilanteessa, jossa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa pitää päästä nyt purkamaan tehokkaasti ja ihmiset tarvitsemansa hoidon piiriin, jatkaa puheenjohtaja Simo Paassilta.

Edellisen kerran Kela-korvauksia leikattiin tuntuvasti vuonna 2016. Tiedämme, että yksityisten palveluiden käyttö väheni tuolloin eniten pienituloisilla. Hekin joutuvat joskus käyttämään yksityisiä palveluita, koska terveyskeskukseen ei aina pääse niin nopeasti kuin tarvitsisi. Sieltä ei myöskään saa kaikkia erikoislääkäripalveluita. Nyt on olemassa todellinen uhka, että pienituloisilta loppuu mahdollisuudet yksityisten palveluiden käyttöön kokonaan.

- Hallituksen tavoite parantaa julkisia palveluja ja niihin pääsyä on mitä kannatettavin. Parlamentaarinen työryhmä linjasi marraskuun 2021 lopussa, että yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. EETU vetoaakin nyt sen puolesta, että hallitus kunnioittaa työryhmän linjausta ja asian tarkastelu ja mahdolliset päätökset tehdään vasta sitten kun tiedetään, että miten sote-palveluiden järjestäminen hyvinvointialueilla onnistutaan järjestämään, päättää Simo Paassilta.

Lisätietoja:
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

Hallitus on juuri ilmoittanut linjauksistaan määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Välittömät toimet näyttävät nyt kohdistuvan palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi.

Hallitus ilmoitti antavansa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.

• Pienituloisille eläkkeensaajille ei siis täsmätoimia herunut mutta heidät hallitus on ohjaamassa toimeentuloluukulle. Tätä ei Eläkkeensaajien Keskusliitto voi kerta kaikkiaan hyväksyä, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta

Tilastokeskuksen eilen julkaiseman tilaston mukaan tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, omakotitalon peruskorjausten, polttonesteiden sekä asunto-osakeyhtiön remonttien kallistuminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 1,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön kallistumisesta edelliseen kuukauteen nähden.

• Juuri energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa hupenee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Eläkkeensaajienkin on asuntonsa lämmitettävä. Lisäksi myös auton käyttö on monilla alueilla elinehto julkisen liikenteen supistuttua käytännössä katsoen olemattomiin. Olisi todella ollut toivottavaa, että hallitus olisi osoittanut toimeentuloluukun lisäksi myös muita täsmätoimia vähävaraisille eläkkeensaajille, päättää puheenjohtaja Paassilta.

Lisätietoja

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

Toimivat lähipalvelut on taattava ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Asiakasmaksut eivät saa nousta esteeksi riittävien palvelujen saamiselle. Palveluista, avusta ja tuesta ei ole hyötyä, jos ikääntyneellä ei ole mahdollisuutta niitä hankkia ja saavuttaa. Suomeen on lopultakin laadittava jo pitkään vaatimamme toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Lue koko julkilausuma tästä

Lue uutinen kokonaiuudessaan tästä

lmajoen Eläkkeensaajat vei yhdistysten välisen kampanjan voiton, Svenska Distrikt edelleen paras piiri. 

Yhdistysten välisessä kampanjassa Varsinais-Suomen piiristä sijoittui kuuden parhaan joukkoon Valtion Eläkkeensaajat VES-Turku (2. sija) ja Liedon Eläkkeensaajat (4. sija).

Piirien välisessä kampanjassa Varsinais-Suomen piiri oli viidenneksi paras. 

Lue lisää tästä

Lue lisää

Liedossa kivuttiin ylös kunnan kuntoportaat, jotka nousevat korkealle Keisvuorelle. Kunnan tiedon mukaan portaissa on 138 askelmaa. Portaissa on kaksi tasannetta, eikä askelnousu ole sama jokaisella porrasosuudella, joten niitä on hyvä askeltaa.

- Korona on ”lakaissut” osallistujia, mutta 12 vetreää kuntoilijaa lähti innokkaana mukaan. Vaikka tuuli hieman tuiversi ja sade viilensi tunteita, oli kaikilla iloinen mieli. Kova puheensorina säesti kulkijoiden askellusta, mikä kertoi siitä, että paljon oli asioita jäänyt mieleen, kun niin harvoin on tavattu, puheenjohtaja Soili Leppänen kertoi.

- Kun saavuimme kuntoportaiden juurelle, kuului huudahdus ”voi ihmettä päästäänkö ylös”! Pieni huilaushetki tasanteilla auttoi jaksamaan, ja huipulle päästiin, Soili kehui.

Ylhäällä nautitun virvokkeen jälkeen alastulo olikin jo mieluisaa, joten kävelyä jatkettiin vielä pitkän reitin tasamaastoa, jotta polvet ja muu kroppa tasoittuivat.

Teksti Sirpa Vanhala

 Pikku-Eetun kannanotto TS 19.5.2021.png